Mäyräkoira on lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen koirarotu, jota käytetään ajo- ja seurakoirana.

Alunperin rotu on jalostettu mäyräjahtiin.

Alkuperämaa: Saksa
Rodun syntyaika: 1700-luku
Alkup. käyttö: ajokoira (mäyrien metsästys)
Nyk. käyttö: seurakoira, ajokoira
Elinikä: 10-15 vuotta
Muita nimityksiä: Doxie (USA), Teckel (Saksa), Wiener Dog (US), Sausage Dog (AUS)
FCI-luokitus: ryhmä 4
Paino: 7-14 kg (kääpiömäyräkoirat 4-6 kg)
Säkäkorkeus: noin 30 cm (kääpiömäyräkoirat alle 20 cm)
Väritys: punaruskea, musta, ruskea
Muinaisesta Egyptistä on löydetty lyhytjalkaista koiraa esittäviä kaiverruksia. Nykyaikainen mäyräkoira on kuitenkin jalostettu Euroopassa ja siinä on piirteitä saksalaisista, ranskalaisista ja englantilaisista ajokoirista ja terriereistä. Ensimmäiset luotettavat maininnat mäyräkoirasta ovat 1700-luvun alkupuolelta. Varhaiset saksalaiset mäyräkoirat olivat nykyisiä suurempia (14-18 kiloisia). Mäyräkoiria käytettiin paitsi mäyränmetsästyksessä ja viihteellisissä, verisissä "mäyrätappeluissa", myös kettujen ja jänisten metsästämisessä, haavoitetun peuran jäljittämisessä sekä toisinaan jopa villisikajahdissa. Mäyräkoiria on pidetty hoveissa ympäri Euroopan; muun muassa kuningatar Viktoria oli viehtynyt rotuun. Huolimatta yleiseurooppalaisista juuristaan, mäyräkoirat on liitetty usein Saksaan ja esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana rotua käytettiin länsimaalaisissa pilakuvissa Saksan keisarikunnan symbolina. Mäyräkoirilla on lyhyet jalat ja pitkä ruumis. Mäyräkoiria on yhdeksän eri rotua - kolme eri karvanlaatua, joista kustakin kolme eri kokoa. Karvanlaatuja ovat karkeakarvainen, lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen. Kokoja ovat normaali (rinnanympärys yli 35 cm), kääpiö (30-35 cm) ja kaniini (alle 30 cm). Englannissa mäyräkoirat jaetaan kahteen kokoluokkaan painon mukaan. Mäyräkoiria on myös monen värisiä: riistanvärisiä, laikullisia, punaisia tai ruskeita keltaisin merkein. Mäyräkoirilla on pitkähköt korvat ja suippo häntä. Reipas, toimelias ja ystävällinen joskus varautunut vieraita ihmisiä kohtaan. Itsepäinen ja melko herkästi loukkaantuva. Metsästysvietti selvä, vahtimisvietti voimakas. Mäyräkoirat ovat tunnettuja suuren koiran luonteestaan. Mäyräkoiria voidaan viedä koiranäyttelyihin ja käyttää agilityssä ja myös TOKOssa ne tekevät aluevaltausta. Myöskin jäljitys soveltuu erinomaisesti mäyräkoirille, sillä heillä on tarkka hajuaisti. Metsästyksessä käytetään myös jonkin verran mäyräkoiria esimerkiksi etsimään kaatuneita hirviä, ajometsästykseen tai luolakoirana. Mäyräkoirille voi tulla mäyräkoirahalvaus, joka on nimestään huolimatta mahdollinen myös muilla koiraroduilla, mutta varsinkin pitkärunkoisilla. Yleisesti tutumpi termi sairaudelle on välilevytyrä. Välilevytyrään sairastuneen koiran välilevymassa on jonkin trauman seurauksena pursunnut selkäydinkanavaan painaen siellä hermoja. Seurauksena voi olla täydellinen tai osittainen takaosan halvaantuminen. Hoitokeinoina käytetään kortisonia, B-vitamiinia, särkylääkkeitä ja täydellistä lepoa.
· Aku Ankan rosvojengin eli Karhukoplan koira kuusnelonen (64).

· Saksanpaimenkoira Charlien paras kaveri Itchy elokuvassa Kaikenkarvainen Charlie (All Dogs Go To Heaven).

· Hilma-kirjasarjassa esiintyvä Muru.

· Vanessa, Risto Räppääjä -kirjoissa esiintyvä koira.

· Sarjakuvahahmo Karvisen koirakaveri Oskua näyttelee Karvinen-elokuvassa mäyräkoira (Sarjakuvatarinoiden mukaan Osku on kuitenkin beaglen ja tiiliskiven risteytys).

· Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjoissa Pekan kaverina seikkailee Mauri Mäyräkoira
 · fi.wikipedia.org
 · Suomen Mäyräkoiraliitto